on muuttanut pois pinnasängystä,
minun pieni iso tyttöni : )
Tuo sänkyhän on ollut Minean huoneessa täyspitkänä eli
"aikuistenkokoisena".
Kun yritykseni Pikku Minea muutti meille, jouduimme
tekemään monia uusia järjestelyjä kotonamme,
että kaikki mahtuisi sulassa sovussa tähän 138 neliöön.
Helppoa se ei ole ollut, kun täällä on 6 ihmisen
tavarat, kaksi yritystä ja huoneita vain kolme.
Välillä ei naurata ollenkaan ja sanaharkkaa tavarapaljoudesta
on käyty.
Noh, onneksi ollaan jo edistytty.
Minean sänky tuotiin meidän makkariin pinnasängyn tilalle ja
voih kuinka pieni ja suloinen sänky siitä tulikaan!
En kyllästy katselemaan tuota Ikean ihanaa sänkyä.
Minean sängyssä on Wheatin päiväpeitto/peitto, jonka
nappasin Pikku Minean valikoimista.
Muutama peite on muuten kauppaankin tulossa. : )
Pupu lamppu tuotiin yölampuksi ja koska neiti on alkanut
pelkäämään pimeää.
"elottaa, uukona imeää"
sanoo Minea. : )
Mineahan käytännössä on aina nukahtanut itsekseen, juurikin
pinnikseen.
Oletin, että nyt kun siirrytään ns. tavalliseen sänkyyn,
alkaa raavaminen sängystä pois ja leikkiminen
koko nukkumaanmenolla.
Niin minun isommat lapset AINA jokainen poikkeuksetta
teki ja aamusta meitä oli sängyssä 5! ; )
Nyt olenkin ollut ihan ihmeissäni; neiti peitellään
sänkyyn lukuisien unikavereiden kanssa.
Joskus haluaa, että hetken makaan viereisellä sängyllä ja
hänen vielä ollessa hereillä poistun huoneesta.
Ja kuin ihme, neiti nukahtaa sinne itsekseen!!
Voiko olla?
Ei ramppaamista ovella, ei suurempia itkuja,
ei juurikaan mitään.
Miten tää nyt näin helposti meni?
Ja nukkuu omassa sängyssään koko yön!
Äitinä tämä on onnistumisen iloa!
Toinen juttu onkin tuo potalla käyminen...
: /