Juhannus ja kymmenen tikkua laudalla

Juhannus oli ja meni, tiedän sen, mutta silti ajattelin

laittaa muutaman kuvan juhannus tunnelmista.

Olimme siis minun vanhempien ja veljeni perheen kanssa

mökillä järjen rannalla.

Säät oli kovin vaihtelevat, välillä satoi välillä pastoi.

 Pojat innostui kalastelemaan, joskin saalis jäi vähän köyhäksi.

 Mutta ihmeen kauan jaksoivat rannalla kököttää,

vaikka taivaalta satoi vettäkin.

 Huvimajassa oli kiva paistaa makkaraa ja olla

 sateelta ja hyttysiltä suojassa.

 Mökiltä löytyi iänikuinen pikkuriikkinen tramppis.

 Juuri sopiva Minealle ja hänen samanikäiselle

 serkku-tytölleen.

 Reissuun mahtui myös helliä ja hellyyttäviä hetkiä.

 Minealle juuri tämä isoveikka on tullut kovin tärkeäksi.

 Isoveikka kun jaksaa leikkiä ja touhuta Minean kanssa.

Juhannuksen hitti oli kymmenen tikkua laudalla peli, jonka

sattumalta nappasin ostoskärryihin juhannusaattona

Citymarketista.

Tästä pelistä/leikistä on minulla itselläni kivoja

muistoja lapsuudesta, että sitä ei voinut jättää

kauppaan.

Tälläisen kyllä väsää nopeasti itsekin.

Lapsilla oli ainakin hauskaa!

Hommahan menee niin, että yksi polkaisee tikut ilmaan ja

sovittu etsijä jää niitä keräämään takaisin laudalle.

Sillä aikaa muut menevät piiloon ja kun tikut

on kerätty, etsijä yrittää etsiä piiloutuneet.

Etsijä ei kuitenkaan voi lähteä kovin kauas laudan luota,

sillä piiloutuneet voivat käydä polkaisemassa

tikut uudelleen laudalta ja vapauttaa jo löydetyt.

Tässä pelin periaate lyhkäisyydessään.

Minea nautti mökkeilystä ja uni maistuikin sitten päivän 

päätteeksi hyvin. : )

Kainalossa tietenkin Rakas nallukka!