sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaukalon laidalla

Eilen siis oltiin vanhimman poikani ensimmäisessä jääkiekon sarjapelissä.
Poika on harrastanut jääkiekkoa vasta 2kk varsinaisessa seurassa ja 
muuten ihan omaksi ilokseen pikku pojasta lähtien.
Poikaa jännitti ihan selvästi sinne lähdettyämme ja 
se myös näkyi kaukalossa.
Ei ihan uskaltanut tapahtumien keskipisteeseen mennä, 
onhan tuo aika hurjaa menoa.

Muutehan poika on aina ollut rämäpäinen, 
mutta nyt ihan selvästi arasteli ja ei oikein tiennyt paikkaansa kentällä.
Mutta hienosti se muuten meni.
Kyllä se siitä lähtee kun saa vähän kokemusta.
Poika oli vähän allapäin koko loppuillan ja kapusikin oikein
äidin kainaloon väsymyksestä ja hienoisesta pettymyksestä.
Muut pelaajathan ovat jo harrastaneet lajia kauemmin ja 
heille se olikin tuttua rutiinia.
Joukkuehan voitti pelin.

Ei siis lähdetty samoista lähtökohdista ja sehän otti meidän kunnianhimoisen
jääkiekkoilijamme päähän.
Olisi pitänyt heti olla hyvä tai ei ainakaan huonoin! ; )
Noh..äiti lohduttaa.




Minä joka ekaa kertaa myös kaukalonlaidalla jäähallissa seisoin,
yllättyin kuinka "oikeilta ja isoilta" pelaajilta nuo pienet pojat kaukalossa näyttivät.
Äiti oli ylpeä pojastaan! : )
Tai on aina saanut olla, varsinkin urheilussa.
(  muutehan poika on joskus vähän liian suulas ja jääräpäinen! ; )   )
Poika harrasti painia aikoinaan ja sai monta mitallia.
Mitalleja on tullut myös skeittauksessa ja yleisurheilussa.
Ja koulujenvälisissä uintikilpailuissa.
Lumilautailuakin on harrastettu viime talvesta lähtien.
Jalkapallo on toinen rakas harrastus näistä joukkuepeleistä.

Kovin on monipuolista tämän pojan aktiviteetit.
Häntä ei ole kyllä koskaan tarvinnut hoputtaa urheilemaan vaan 
se on hänelle itsestäänselvyys ja ilman ei voisi elää.
Hyvä niin!




Tämä laji ei ole kyllä mikään "halpa" laji!
Varusteet on kalliita ja seuran maksut aika huikeita verrattuna moneen muuhun lajiin.
Ja meillä kun nuorempikin harrastaa samaa lajia.
Tai hänellä vielä vähän "ei tiedä harrastaisiko vai ei" vaiheessa.
Pakkohan ei ole, mutta jos maksut ehditään maksaa niin sinne on sitten mentävä.




Minea jaksoi hetken ihmetellä peliä, mutta sitten jo kiinnosti ihan muut asiat!
Pohjalaista tyttöä kiinnosti kiiparoida katsomossa ja 
juosta penkkejä pitkin ja poikin. ; )
Mukana oli myös sisarusten pikkusisko isänpuolelta ja meillä olikin
esikoiseni kanssa pelin katsomisen lomassa vahdittava näitä kahta
viipeltäjää.
Onneksi olin varautunut vähän lahjomaan nameilla..




Ottelun loputtua odottelimme poikia loppuveryttelystä ja
Minean kohokohta olikin tuo jäällä kulkeva härveli!
Miksi tätä oikein kutsutaan? : )

 Koko päivähän tässä meni ja muutamassa kupassakin ehdimme käydä.
 Sinne po.p liikkeeseen emme ehtineet..se oli jo kiinni. : (
H&M:ltä tarttui mukaan muutama pikku juttu eli kovin laiha oli saldo vaatteiden osalta tältä keikalta.
Illalla kaaduimme sänkyyn kaikki vuoron perään.
Mukava päivä, mutta kovin vei voimat.
Ajokilometrejäkin taisi tulla lähemmäs 140km.

-Martze-



4 kommenttia:

  1. Täällä toinen kentän laidalla jännittävä äiti:) Meidän isoveli on samaa vuosikertaa, kuin teidän jääkiekkoilijanne:)Pelannut hän on ihan pikkupojasta asti ja jäähallit tulleet kyllä tutuiksi! Nuo pokien pelit on tosiaan jo tosi vauhdikkaita ja niissä saa jännittää ihan niin kuin oikeissa matseissakin:) Tosi hienoa, että teillä ollaan päästy noin kivasti mukaan uutena, tuosta muusta liikuntaharrastuksesta on kyllä ollut varmasti huimasti apua! Jäänkin innolla odottamaan jatkossakin näitä postauksia, olen itsekin joitakin tehnyt ja suunnitteilla on muutama:)
    Aika kallis harrastus se tosiaan tuossa iässä alkaa olemaan, kun jääharjoituksia on paljon ja varusteet maksavat ihan kivasti. Osan varusteista pystyy kyllä kierrättämään aika kivasti, osaa sitten taas ei (meillä esim. hanskoja menee varmaan kolmet parit kaudessa, en tiedä miten poika ne saa aina peukalon tyvestä rikki..) Luistimat kannattaa ehdottomasti aina ostaa uutena, vaikkei lämpömuotoiltuja ostaisikaan, jalka joutuu aikamoiselle rasitukselle.

    Meillä hallilla myös aina mukana viihdytysherkkuja, Neiti kaivelee vieläkin taskujani hallilla, josko vaikka olisi jotain herkkua..Ja tuo portaiissa kiipeily, niin tuttua:)

    Ja tuo kone on jääkone tai jäänhoitokone, virallinen nimi kai zamboni:) Meidän pikkumiehen ehdoton suosikki;)

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia ja ihana pohjalainen kiipeilemässä :)
    Meillä on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Molemmat pojat harrastavat jääkiekkoa. Aloittivat jo 5-vuotiaina. Tytöt harrastavat voimistelua. Myös mies harrastaa jääkiekkoa, joten vapaa-ajan puutetta tää perhe ei kärsi :D ;)
    P.S.
    Härveli on nimeltään jääkone.
    -Saara-

    VastaaPoista
  3. hei, katotaan joo kun haet sen paketin että miltä ne teidän mekot näyttää. voisin kyllä vaihtaa sen koossa 6 olevan johonkin teidän pienempään jos ovat teille liian pieniä. se 3 kokokin sopii kun menis kaverilleni jos ei meille mahdu.

    VastaaPoista
  4. Olipas täällä tutun näköistä kuvaa :) Meillä pelaa kaikki kolme poikaa, ovat pelanneet sieltä 5v asti (nyt 8-10), joten useampi vuosi on jo rumbaa harrastettu. Tämä talvi on jo suuri muutos aikaisempiin, pelejä on huomattavasti enemmän. Meillä pojat pelaa kahta sarjaa (omaansa ja isommissa). Tulevakin viikonloppu menee kokonaan isossa turnauksessa...
    Mutta hyvä harrastus, minäkin tykkään sitä seurata. Hinta tosiaan varusteilla on vain melkoinen... meilläkin menee kaikille kolmelle sama koko, joten ei paljon kierrättämään pysty omassa perheessä... Ja se varustemäärä kun ollaan lähdössä harkkoihin... huh huijaa. Odotelen vain sitä miltä ne haisee sitten murkkuiässä kun se aavistus on jo ounasteltavissa *yöks* ;D

    VastaaPoista