sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Minea 2v 5kk


Pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa jotain neidin kehityksestä, nämä asiat kun tuppaa aina jäämään/unohtumaan, 
mutta kuinka kiva niitä onkaan sitten isona lukea. Monesti isompien lasten kanssa luetaan heidän vauvakirjoja ja nauretaan yhdessä kuville ja heidän ensimmäisille sanoille ja tempauksille. : )
Niin monta asiaa olen itsekin unohtanut, niin paljon tapahtuu elämässä ettei
millään voi kaikkea muistaa.

Minea täyttää muutamien päivien päästä 2v 5kk.
Neiti on kehittynyt huimaa vauhtia sitten viime kevään, meillä osataan jo
puhua ja keskustella, pukea itse, syödään itse ja syöttötuolikin on jäänyt unholaan jo ajat sitten.
Ja monta muuta asiaa..
Minea on isintyttö
PUHE
Hauskoja kommentteja tuleekin neidin suusta ja tässä
yksi esimerkki.

Neiti on oppinut pukemaan kaikki vaatteensa itse, myös sukat ja
sukkahousut.
Minea oli juuri pukemassa vaatteita ja minä tietysti siinä vieressä
 yritin vähän vähävihkaa auttaa ja sitähän neiti ei sitten siedä ollenkaan.
Kuitenkin naureskelin jotain siinä katsellessani neidin pukemista ja
sitä päättäväisyyttä mikä neidillä on saada ne vaatteet ihan itse päälle.
Neiti katsoi minua kulmat kurtussa ja sanoi
"ei naurata yhtään"
: D
Mistä kummasta tuokin lausahdus oli opittu..
Oli pakko itse poistua paikalta kun alkoi naurattamaan vain lisää.


Minea osaa myös laulaa esim. tuiki tuiki tähtönen, paljon onnea vaan, 
piiri pieni pyörii ja muista lauiluista tulee pätkiä.
Minealla tuntuu olevan erittäin hyvä muisti ja muistaakin kerran mainitut uudet sanat melkein heti, 
perinyt sen kyllä isältään,
sillä minä kun en millään meinaa muistaa nimiä, paikanimiä tai saati jonkun
näyttelijöiden/laulajien nimiä.
Hyvä kun oman nimesä nyt muistaa..; D ; D

Uusin sana joka on tullut tässä lähipäivinä hyvin yleiseksi kysymyksesi on
"miksi"

Olimme viikonloppuna mummolassa ja Minean isä ei ollut siellä.
Minea kysyi missä isi on?
Vastasin, että isin on toisen mummin luona.
Minea kysyi miksi?
Noh kun isi haluaa olla siellä..
Miksi?
Luulen että tästä alkaa kyselykausi..: D






MINEAN LEIKIT TÄLLÄ HETKELLÄ

Suosituimpia leikkejä tällä hetkellä ovat:

-palapelit, niitä tehdään joka päivä!
-pehmolelut, etenkin eläinhahmot ovat rakkaita
-kaikenlaiset avattavat ja suljettavat laukut/rasiat/pussukat
-barbit, niille laitetaan etenkin kenkiä jalkaan.
-nukkekoti
-hyppiminen, kiipeily ja temppuilu
-ota kiinni juoksuleikit
-kylpeminen lelujen kera on kivaa ja siellä oltaisiin vaikka kuinka kauan
-muovailu
-kirjojen lukeminen
-brion junaralla ja legoilla leikitään aina välillä
-dvd:n katselu ja suosikkeja ovat pingu, myyrä, puuha pete, karvinen elokuva
richard scarryn touhukas maailma.

Millä meillä ei tällä hetkellä niinkään leikitä ovat nuket ja kotileikit.
Luulen että se johtuu siitä, että niitä leikitään päiväkodissa.
Minealla on ikean leikkikeittiö niin se ei tahdo kiinnostaa laisinkaan.
Ehkä sekin vaihe tulee vielä.




SYÖMINEN

Minea on syönyt itse jo todella kauan, nyt kipeänä olessaan sain
hieman syöttää joka ei ole yleensä tullut kysymykseenkään!
Syöttötuolikin jäi kesän aikana pois ja viimeaikoina ei ole edes ruokalappua
välttämättä tarvittu.
Selkeästi huomaa, että syöminen on siistiimpää, paitsi jos erehdyt jättämään
neidin yksin ruokansa kanssa ja nälkä meni jo..eikä oikein huvita..
voit löytää ruuanpalasia lattialta ja pöydältä ja vähän sieltä täältä.: )
Osataan tehdä tinkiä jos sille päälle satutaan.
Sen huomaa jo katseesta..lapset kun ovat niin hauskoja kun heistä näkyy
kaikki päällepäin.

POTTAILU

Meillä ainut perässä laahaava asia onkin kuivaksi oppiminen.
Päiväkodissa neiti käy pienellä pöntöllä ja tekee tarpeet vaihtelevasti sinne.
Kotona istutaan potalla, mutta harvoin sinne tulee mitään.
Viimeaikoina on kyllä alkanut sanomaan, että pissattaa, mutta
kun pyytää neitiä tulemaan potalle, juostaan karkuun ja sinne ei
haluta mennä.
Ilman vaippaa kun ollaan pidetty, pissat tulee lattialle ja ties minne.
Sitten tullaan sanomaan, että pissa tuli..
Noh, luulen että kun asia on sisäistetty niin se opitaan sitten kertaheitolla.
: )

Minea pitää usein kaikenlaista tavaraa suussaan..meillä usein kuuluukin huuto OTA SE POIS SUUSTA!


LUONNE

Minean on iloinen ja huumorintajuinen tyttö. 
Toisestapäästä kovapäinen ja periksiantamaton.
Uhmaa meilläkin nähdään aika ajoin, väsyneenä vieläkin enemmän.
Nyt on menossa vahva "minä itte" kausi!
Mineaa halii meitä läheisiä paljon ja kiehnaa aina jonkun kainalossa.
Vieraiden syliin taas ei kovin herkästi mene ja vierastaakin hieman.
Ei nykyään enää itke, mutta katsoo kainosti kulmien takaa uusia ihmisiä.
Siellä missä on lapsia, sopeutuu joukkoon nopeasti.
Minealla on myöskin tällä hetkellä sellainen kausi, että erottelee
mikä tavara on kenenkin omaisuutta.
Välillä tosi rasittavaa...
ja äidin käsilaukkuun ei saa esikoinen koskea, saati lainata.
Omista leluistaa on erittäin kateellinen ja se tuottaakin ongelmia kun
pieniä lapsia tulee kylään.
MUN, MUN OMA!!
Riita on valmis, kun neiti nappaa lelut toisen kädestä kun ne on hänen!
Tähän olen puuttunut satoja kertoja ja jäädyllekin on lähdetty.
Tästä kun päästäisiin eroon niin kaikilla olisi helpompaa.
Päiväkodissa tekee sitä myös joskus, mutta pääsääntöisesti siellä menee hyvin.
Tämäkin kuuluu ikävaiheeseen, oman reviirin suojeleminen.
Minealla se vaan tuntuu olevan poikkeuksellisen voimakas.
Jopa vieraiden tullen tarraa jalkaani kiinni ja sanoo uhmakaasti vieraille;
"tää on mun äiti"
: )


Ihana pieni pakkaus kaikenkaikkiaan kuitenkin!
Äidin mussu!
Paljon jäi varmasti vielä sanomattakin, mutta nyt täytyy joutaa jo muihin
askareisiin.
 
 Mukavaa sunnuntai iltaa kaikille!
 Marika
 

9 kommenttia:

  1. Aivan ihana ikäkatsaus:) On nuo pienet vaan niin omia persooniaan kaikki ja niin mielettömän taitavia oppimaan ja oivaltamaan.

    VastaaPoista
  2. Meillä on aika samanikäinen kolmonen. Hän on syntynyt 29.5 eli tulee 2v5kk lauantaina. Hauska lukea miten eri lailla lapset kehittyy:)
    Meillä tyttö on ollut kuiva viime keväästä. Syö ihan itse ja istuu tavallisessa tuolissa. Pukee itse, ainoastaan lahkeet pitää laittaa kengän päälle ja hihat lapasten päälle. Mutta meidän neiti ei puhu. Osaa sanoa äiti ja ei. Mutta en ole huolissani kun kakkonenkin oli kuukautta vaille 3v kun alkoi puhua. Vuoden loppuun katsellaan ja sitten laitetaan hänellekin puheterapiaan lähete jos ei ala juttu luistamaan.
    Minusta tämä puhe asia on mielenkiintoinen kun esikoinen puhui täysillä jo 1,5 vuotiaana ja nelonen on nyt 8kk ja sanoo jo äiti. Niin erilaisia lapset on siis sman perheenkin sisällä:)
    -mari-

    VastaaPoista
  3. Tää oli kuin suoraan meidän 7pv päästä 2v5kk tytöstä!

    Tuo "ei naurata yhtään" oli kyllä kaikkein pras, voi luoja noita lastenheittoja! mistä ne noita oppiikin? Nauroin kyllä niin vedet silmissä, voin kuvitella Minean istumassa ja pukemassa ja kulmat kurtussa sitten sua katsoessaan tokaisten "ei naurata yhtään" :D♥ ihana toinen !♥

    Meillä myös Lumia on keväästä asti pukenut itse, mutta kun asia opittiin kunnolla- niin sitten iski laiskuus. Nykyisin tuo hyvin usein vaatepinon mulle takaisin "äiti pukkee, inä en jakka". Öhöm, vaikka viiem talvi ja kevät käytiin sellasia ko,men tunnin taisteluita aina kun auttaa ei todellakaan saanut ja kun ei vielä oikein osannut..
    Syö myös itse. Istuuko Minea teillä ihan tavan tuolissa? Meillä on tuo stokken halpisversio Emma, meillä otettiin kevääkkä siitä turvapuomi pois ja hetki sitten laskin istuintasoa pykälän alemmas (on tosin hiukan liian matalalla joten pitää kain ostaa takasin ylimpään). Silloin kun turvapuomi otettiin pois,Lumia oli innoissaan isojen tyttöjen tuolista mut enää se ei vakuuta
    ja tahtoisi istua tavantuolissa. Toisinaan toki saakin ja kyläpaikoissa ym,mut musta kun tuo tuoli kuitenkin on niin se on ergonomisempi asento pidemmän päälle syödä kuin tavan tuolista kurotella ylöspäin. Mut niin, istuuko teillä Minea ihan tavan tuolissa? Mä oon miettinyt sellaista Juniorituolia- onkohan kellään niistä kokemuksia ja mistähän sellaisia edullisesti saisi? Muualta kuin Ikeasta-- kun täällä ei sellaista ole.
    Meillä on myös kova kyselyikä. Tuossa alkukesätä alkoi "mitä-missä-mikä" ja päiväkodin alettua (epäilen jonkun isomman mallista) kyseltiin paljon miksi. Sitten se jäi kunnes nyt taas yllätti-- ihan oikeasti. Mä odotin tietty keskustelua vähän myöhemmäksi mutta tässä pari iltaa sitten käytiin kiva keskustelu suihkussa, jonk ayhteydessä tyttö sitten kysyi mm "Mikki isijjä on pippeji? Mikä pippeji on?" ööh..
    Tässä n kuukausi sitten hautajaisissa, kun arkkua laskettiin, tyttö kysyi kovaan ääneen "Minne Piijo ennee ? (minne pirjo menee)".. ja ihan joka asiaan on viime päiviän kuulunut "mikki? Mikmi pitää syyä? Mikki pittää ukkua? Mikki isi ennee töihi?.." Ja ne kysymykset ei totta tosiaan ole aina helppoja!

    Muisti on meidän Lumialla ollut myös äärimmäisen hyvä aina, en ymmärrä mistä on sen perinyt! Hän muisti 1,5vuotiaana n 50 lähipiirin ihmisen ja eläimen nimeä (mm mun siskon parin kaverin jotka oli kerran nähnyt- sit parin kk päästä uudestaan nähdessä muisti nimet!) ja nyt muistaa varmaan 200. Hän muistaa kaikista seuraamista lastenohjelmista, kaikkien hoitokavereiden,leikkipuistokavereiden,lähipiirin, ystävien,kaikkien lähipiirin ja kaukaisempienkin kavereiden eläinten nimet- jopa salkkareista muistaa varmaan yli 10 henkilön nimet =DD Ja muistaa uskomattomia asioita tosi pitkän ajan päästä, nimi- ja kuvamuisti ovat ehdottoman hämmästyttäviä. En vaan tajua mistä on voinut sen periä =D

    Laulaminenkin on meillä suosikkipuuhaa,kuinka ihanaa kuunneltavaa se onkaan! Pehmolelut,barbit,nukkekoti,ota kiinni-leikit,kaikenmoinen temppuilu, muovailu ja dvd:t lukeutuvat lempipuuhiin täälläkin!

    VastaaPoista
  4. Ilonen, huumorintajuinen ja kiltti tyttö, joka myös toisaalta kovin itsepäinen ja periksiantamaton jolla vahva tahto. Uhman vaikeita vaiheita ollut paljon, nyt tällä hetkellä onneksi helpompaa. Minä itse vaihe kestänyt myös pienen ikuisuuden,mutta sen kanssa on oppinut koko perhe vähän kuin jo elämään.. ;) Ja MINUN OMA! Et usko kuinka tuttu! tiedätkö- koko kesänä meille ei kertakaikkiaan voinut käskeä ketään pikkukavereita kylään kun se oli ihan mahdotonta! Nyt Hoidon alettua tilanne rauhoittunut ja tällä viikolla onkin pari kaveria käynyt kylässä ja olin tosi yllättynyt ettei lähes kertaakaan kuulunut minun oma,kaikki meni tosi hyvin! eli menee se ohi ja normi vaihehan se vaan on!:) meillä Lumia ollut aina tosi tarkka tavaroistaan,mä muistan joskus 1v iässä kun hän ei moneen kuukauteen varmaan tehnyt mitään muuta kuin kulki niin kotona kuin mummolassakin ja nimesi ihan kaiken (imuri,hella,sohva,lehti,vessanpönttö jnejne) kenelle ne kuuluu "isi,äiti, mummo, Umia, ukki, Taja.." ja se on kyllä kestänyt enemmän ja vähemmän voimakkaana ihan tänne päivään asti! eli vanhemmillekin kyllä ollaan tosi tarkkoja omista jutuistaan "minun oma! Ei äiti saa kokkee!"

    Tuo "Minun äiti/isi" kuullostaa myös tutulta, Lumia aina- esim leikkipuistossa tai kaupassa jos joku lapsi kulkee edes metrin päästä minusta, huutaa "oma äiti, oma äiti!"- Hän on ollut aina tosi mustis,mutta nyt ihan kuluneen kk aikana antanut vähän periksi ja mm äitin otaa vauvoja syliin ym ;)

    Pottailusta ei kannata ottaa ressiä. Me alotettiin pottailu 7kk iässä, Lumia on ollut jtn 3 kertaa lähes täysin päiväkuiva niin ettei vaippoja ole tarvittu kunnes on tullut totaalipottalakko. Nyt ei ole yli kuukauteen käyttänyt hoidossa ollenkaan vaippoja, mutta heti kotiin tullessa hakee vaipan "Mie aitan vaipan!" ja pukee sen. En tajua.. käy toki välillä kotonakin potalla ja välillä päiviä ettei halua vaippaa kotonakaan,mut..niin. Täysi valmius olisi,tunnistaa molemmat hädät ja osaa ehkä vähän pidättääkin,keväällä ennen muuttoa oli jo monta viikkoa ihan täysin päivät ilman vaippaa,kunnes tuli stoppi. Arght! Mä oon lyöny hanskat tiskiin, kyllä se sitten itsestään tulee kun siihen kokee olevansa valmis. Eli ei kannata tästä stressata ollenkaan! Meillä äidin painostus on vaan pilannut aika kaiken, nykyisin heti jos ehdotankaan potalle menoa niin suuttuu- itsekseen sitten käy kun siltä tuntuu.

    Tää oli aivan ihana postaus ♥ Mulla ollut 1,5v asti tarkoitus tehdä samanmoinen, ois niin ihana kun nää asiat sais muistiin kun ne unohtuu niin pian! Nyt oon päättänyt saada ennen 2,5v ikää tehtyä. Harmittaa ihan hitosti että ei oo ylhäällä missään näitä asioita. Toisaalta- mähän voisin melkein suoraan kopsata sun tekstin :D

    Minea on niin hurmaava ihana tyttö, hirmupaljon meidän Lumian kaltainen monessa asiassa ♥
    On nää vaan ihania ♥♥ Ja on niin mieletöntä seurata näiden juttuja ja touhuja, kuinka tän ikäiset oikeesti voi olla jo niin fiksujakin? =D

    VastaaPoista
  5. Näitä on aina ihana lukea ♥ Ihana Minea!

    Ihan paras toi "ei naurata yhtään" :D

    VastaaPoista
  6. Ihania muistoja tulevaan ♥ Pitäis muistaa, ehtiä ja jaksaa itsekin kirjoittaa.

    Pidän erityisesti tuosta viimeisestä kuvasta. Kivaa nähdä kun jossain perheessä on samat harrastukset :) Siellähän ne viikonloput taas menee, jäähalleissa. Ja meidän pikkuneiti viihtyy niissä erinomaisesti. Mailan ja pallon kanssa kotonakin huiskii "työtä (syötä) minulle!" :)

    VastaaPoista
  7. Unelma säleikkö; niinhän se on, kaikki kasvaa omalla tavallaan. : )

    Lastenpuotikupla;
    Meillä neiti sanoi ensimmäisen sanansa 8kk ikäisenä ja se oli isi. Silloin kyllä hätkähdettiin, että sanoiko se todella isi...

    Minulla on myös tuttavia joiden perheissä on opittu myöhään puhumaan ja juurikin tuo 3v. taitaa olla takaraja, että sitä aletaan sen kummemmin tutkimaan. Jos teillä on toinenkin lapsi mennyt samaa kaavaa niin eiköhän se puhe tule sitten kun aika on. : ) Dont worry..

    Lumian äippä;
    Ihanaa kun kirjoitat aina niin koko sydämmestä ja pitkään..: )

    Minea tosiaan istuu aikuisten tuolilla siitäkin syystä, että meillä on keittiössä baarijakkarat ja pöytä eli sellainen korkea pöytä. Siihen kun ei voi mitään lastenjakkaraa hommata kun jäisi niin alas. Meidän syöttötuoli on sellainen pöydällinen, jossa pienepänä istui, nyt sairaana halausi jostain syystä siihen istumaan. Muuten ei olla käytetty enää pitkään aikaan : )
    Hyvinhän tuo näyttää tavallisella tuolillakin istuvan ja syöminen sujuu ongelmitta kun ruoka on hyvää ja on nälkä.

    Vitsi miten paljon Lumia muistaa ihmisten nimiä!! Uskomatonta..Minea kyllä muistaa tarhakavereiden nimet, lasten kaverit, minun kaverit, sellaiset jotka käy useimmin kylässä jne..
    Aikuisten ohjelmia neiti ei piittaa edes katsoa..omat vain kelpaa. Hauskaa miten samanlaisia neidit ovat! : ) Mitenkähän kävisi jos leikkisivät keskenään...? Kaksi niin samanlaista..hih..voin vain kuvitella.

    Meillä muuten myös valikoidaan kuka saa pukea, kuka laittaa nukkumaan, kuka nostaa autosta pois ja jos homma ei mene kuin neiti oli ajatellut..alkaa kamala show! Ja joinain päivinä nämä asiat korostuu ja jonain päivinä ei ole mitään. Koskaan ei voi tietää mistä päin tuulee..

    Terhi;
    Pakko oli kirjoittaa heti ylös näitä neidin hauskoja sanomisia, koska ne unohtuu muuten. : D

    Essiina;
    Niinpä, mulla kanssa meinaa jäädä näiden kirjoittelu kun on niin paljon muuta.

    Meillä neiti kyllä viihtyy jäähallissa myös ja kotona välillä heilutaan veljen jääkiekkomaila kädessä kunnes joku juoksee sen häneltä ottammaan ettei puoli taloa hajoa..: )

    Isoveli on niin henkeen ja vereen jääkiekkoilija, että melkein nukkuu maila kädessä..minkäs ikäisissä teidän poika pelaa?

    VastaaPoista
  8. Ihana kehitysvaihe! :-D Tuo kyselykausi on kyllä pikkuisen rasittava, mutta onneksi ainakin meillä se jäi aika lyhyeen.

    Nuo lasten tokaisut ovat kyllä ihan parhaita! Hitsit kun aina muistaisikin laittaa niitä ylös.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  9. Sori, nyt vasta huomasin vastata :)

    Meillä pelaa yksi poika F1 sarjaa ja kaksi F1 ja E2 sarjaa. Yksi on maalivahtina yleensä ja nuo kaksi muuta (kaksoset) heiluu kenttäpelaajina. Iskä joukkueenjohtajana tuossa E2 joukkueessa ja minä yleensä kirjurina kotipeleissä. Esikoinen saa sitten kaitsea pienintä tai olla kiskassa. Usein mummo ja pappa pitää myös pyytää apumiehiksi pienimmän kanssa. Eli koko perheen harrastus :)

    VastaaPoista