Piparin tuoksu

leijaili meillä tänään, ekaa kertaa sitten viime Joulun.

Päätin kokeilla mitä tulisi leipoa neidin kanssa pipareita.

Noh..arvatenkin suurin osa taikinasta meni neidin kurkusta alas..

ja eihän tuon ikäinen vielä osaa niitä muotteja painella.

Mutta ajatus oli tärkeintä ja se tunnelma. : )

 Äidillä ja tyttärelle laitettiin essut ja sitä piti ihastella moneen kertaan

ja kun ti-ti nallen talossakin leivottiin ja oli niin hienoa kun minäkin sain essun,

kuten ne lapset siellä talossa.

 "mikäs härveli tämä nyt sitten on?"

Ainakin kun sitä paukuttaa keittiön pöytään, niin kuuluu kamala meteli 

pöydästä ja äidin suusta!

Eli tämä leikki täytyi unohtaa

ja

ei se hyvältäkään maistunut, joten syötävää se ei ollut.

Äiti pyörittelee sitä tuollalailla kätevästi..

hmm...

äidin kaulin on varmasti parempi,kun sitä niin kätevästi käytti..

jospa minä kokeilisin sitä myös...

Mitenkä äiti sen teki...

ja otampa tästä pikku maistiaiset..Nam!

Tätähän voisi syödä vaikka kuinka, mutta tuo ikävä äiti ihminen 

kielsi kaikkia taikinaa syömästä!

No miksei??

Kuulemma piti jotain ihmeen pipareita niistä tehdä!

äiti sitten paineli niitä rautaisia juttuja siihen taikinaan ja

laittoi sinne "poppaan" uuniin.

Minä kävin kurkkimassa aina uunin ikkunasta, joko ne olisi

valmiita.

Ja sainkin sitten syödä ihka ensimmäisenä Muumi piparin!

Lopuksi äiti laittoi ne tällaiseen kauniiseen rasiaan, josta

minä saan sitten aina joskus piparin jos toisenkin.

Onkos teillä jo leivottu?

Piparintuoksuista Viikonloppua Kaikille!!

Martze ja Minea